Intian oikeusjärjestelmä: Mitä eroa on vastauskirjelmän ja täydentävän vakuutuksen välillä?


Vastaus 1:

Ne ovat osa oikeudenkäyntimenettelyjä tuomioistuimessa. Pyynnöt ovat kirjallisia lausuntoja tosiseikoista, jotka esitetään tuomioistuimelle tiedottamaan tuomioistuimelle riidan tosiasiallisesta tilanteesta, väitetyistä riita-asioista, vaatimuksista sekä riidan osapuolten oikeuksista ja vastuista.

Yleensä kirjelmät alkavat siitä, että kantaja jättää kanteen, jossa kantaja esittää huomautuksensa vaatimuksistaan, oikeuksistaan ​​ja kanteen syistä. Vastaajan on toimitettava kirjallinen vastaus kanteeseen, ja tällaista vastausta kutsutaan kirjalliseksi lausumaksi.

Nyt, jos kantaja haluaa vastata kirjalliseen lausuntoon, hän voi jättää vastauskirjelmän kirjallisesti. Vastauskirjelmä vastaukseksi vastaajan vastaukseen.

Lisävakuutuslausunto jätetään, kun kantaja tai vastaaja haluaa lisätä jotain jo jätettyyn kanteeseen tai kirjalliseen lausuntoon. Täydentävä vakuutus ei ole vastaus vastustajan lausuntoon, vaan selkeä vakuutus lausuntoon tuomioistuimessa jo tehdyistä lausunnoista.


Vastaus 2:

Kantajaa kutsutaan kanteeseen, joka sisältää kaikki kirjelmät ja oikeudet ja joka alun perin nostetaan tuomioistuimelle. Kanteessa mainitut väitteet tukevat vakuutusta.

Vastaaja eli henkilö, jota vastaan ​​kanne nostetaan, vastaa vastauskirjelmässä esitettyihin kirjelmiin ja mainittu vastaus, johon vastaaja vastustaa, luokitellaan kirjalliseksi lausumaksi. Vastaaja tukee kirjallisen lausuman sisältöä vastinekirjoituksella, jota kutsutaan myös vastauskirjelmäksi.

Jos vastaajan esittämän puolustuksen vuoksi ilmenee uusia asioita, kantaja jättää vastauksensa vahvistaen siten hänen oikeudenkäynnissäan esitetyt oikeudet, ja se tunnetaan replikointina. Toistoa tukee vakuutus, siltä osin kuin uusia asioita, jotka ovat syntyneet kirjallisen lausunnon perusteella, ja samaa kutsutaan täydentäväksi valtuutuksena.

Esiin nousseet asiat, joiden vuoksi asiaa on tarkoitus jatkaa, kehitetään sen jälkeen ja osapuolet johtavat todistusaineistonsa todistaakseen asiat, joiden todistamisvelvollisuus on kantajalla tai vastaajalla, kuten mainitut kirjelmät edellyttävät.


Vastaus 3:

Kantajaa kutsutaan kanteeseen, joka sisältää kaikki kirjelmät ja oikeudet ja joka alun perin nostetaan tuomioistuimelle. Kanteessa mainitut väitteet tukevat vakuutusta.

Vastaaja eli henkilö, jota vastaan ​​kanne nostetaan, vastaa vastauskirjelmässä esitettyihin kirjelmiin ja mainittu vastaus, johon vastaaja vastustaa, luokitellaan kirjalliseksi lausumaksi. Vastaaja tukee kirjallisen lausuman sisältöä vastinekirjoituksella, jota kutsutaan myös vastauskirjelmäksi.

Jos vastaajan esittämän puolustuksen vuoksi ilmenee uusia asioita, kantaja jättää vastauksensa vahvistaen siten hänen oikeudenkäynnissäan esitetyt oikeudet, ja se tunnetaan replikointina. Toistoa tukee vakuutus, siltä osin kuin uusia asioita, jotka ovat syntyneet kirjallisen lausunnon perusteella, ja samaa kutsutaan täydentäväksi valtuutuksena.

Esiin nousseet asiat, joiden vuoksi asiaa on tarkoitus jatkaa, kehitetään sen jälkeen ja osapuolet johtavat todistusaineistonsa todistaakseen asiat, joiden todistamisvelvollisuus on kantajalla tai vastaajalla, kuten mainitut kirjelmät edellyttävät.


Vastaus 4:

Kantajaa kutsutaan kanteeseen, joka sisältää kaikki kirjelmät ja oikeudet ja joka alun perin nostetaan tuomioistuimelle. Kanteessa mainitut väitteet tukevat vakuutusta.

Vastaaja eli henkilö, jota vastaan ​​kanne nostetaan, vastaa vastauskirjelmässä esitettyihin kirjelmiin ja mainittu vastaus, johon vastaaja vastustaa, luokitellaan kirjalliseksi lausumaksi. Vastaaja tukee kirjallisen lausuman sisältöä vastinekirjoituksella, jota kutsutaan myös vastauskirjelmäksi.

Jos vastaajan esittämän puolustuksen vuoksi ilmenee uusia asioita, kantaja jättää vastauksensa vahvistaen siten hänen oikeudenkäynnissäan esitetyt oikeudet, ja se tunnetaan replikointina. Toistoa tukee vakuutus, siltä osin kuin uusia asioita, jotka ovat syntyneet kirjallisen lausunnon perusteella, ja samaa kutsutaan täydentäväksi valtuutuksena.

Esiin nousseet asiat, joiden vuoksi asiaa on tarkoitus jatkaa, kehitetään sen jälkeen ja osapuolet johtavat todistusaineistonsa todistaakseen asiat, joiden todistamisvelvollisuus on kantajalla tai vastaajalla, kuten mainitut kirjelmät edellyttävät.